Hoidon vaiheet
Vastaanotollamme jaamme potilaidemme matkan kohti hyvinvointia kolmeen eri vaiheeseen.
Intensiivinen hoitovaihe:
Tämän ensimmäisen hoitovaiheen aikana potilaiden odotetaan käyvän hoidossa tiheämmin, mahdollistaaksemme toimintahöiriöiden sivuutuksen. Intensiivisessä hoitovaiheessa asetetaan etusijalle lyhyen aikavälin tavoitteita ja pyritään pääsemään eroon ei-toivotuista oireista. Intensiivinen hoitovaihe ei kestä kauan, mutta asetetut tavoitteet saavutetaan vain känytien ollessa tiheään ja säännöllisesti. Jokainen käynti rakentuu edellisellä käynnillä saavutetun edistyksen päälle. Intensiivisen hoitovaiheen tavoitteena ei ole tyytyä vain oireiden häviämiseen, vaan jatkaa hoitoa, jotta oikeanlainen fysiologinen toiminta kehoon voidaan palauttaa.
Korjaava hoitovaihe:
Kun olemme siirtyneet korjaavaan vaiheeseen, olemme päässeet eroon akuutista epämukavuudesta, kivusta tai muusta oireesta, joka oli yleensä alussa hoitoon hakeutumisen syynä. Kipujen ja vaivojen poissaolo ei tarkoita etteikö tämä voisi olla potilaan lähtökohta hoidossa. Toisin kuin intensiivisessä hoidossa, tässä vaiheessa ei keskitytä kipuoireisiin, vaan tavoitteena on parempi/normaali toimintakyky. Tavoitteemme ovat asetettu saavutettavaksi pikemminkin keskipitkällä aikavälillä. Käyntitiheys voi vähentyä, mutta odotukset ja vastuu itsestään huolehtimisesta yleensä lisääntyvät, tapauskohtaisesti. Korjaavan hoidon aikana potilaat saavat paremman ymmärryksen terveydestään ja itsenäisyyttä terveydestään huolehtimiselle yhdessä hoidosta saamansa uuden tiedon ja elämäntapamuutosten kautta.
Hyvinvointia edistävä/ ennaltaehkäisevä hoito:
Hyvinvointia edistävää hoitoa voidaan kutsua myös ylläpitäväksi hoidoksi. Tässä lopullisessa hoitovaiheessa keskitytään terveyden ylläpitämiseen ja parantamiseen, sekä pienten ongelmien käsittelemiseen jo niiden ilmetessä, estäen näiden eskaloitumisen isommiksi ongelmiksi ja johtaen kehon kompensaatiohin, jotka voivat koitua vakavaksi terveydelle. Ylläpitävä hoito on pikemminkin ennakoiva kuin reaktiivinen prosessi, mikä tarkoittaa, että se on lähinnä turhaa ilman potilaan sitoutumista ja ponnisteluja pitää itse huolta terveydestään. Aivan kuten harjaamme hampaamme päivittäin ja käymme hammaslääkärissä pari kertaa vuodessa varotoimena, myös selkärangan, hermoston ja muiden terveyden osa-alueiden tulisi tarkastaa ja hoitaa säännöllisesti. Tämän vaiheen aikana keskitymme pitkän aikavälin tavoitteisiin ja päämääriin terveyden ja elämän eri osa-alueilla, joiden saavuttamiseksi työskentelemme yhdessä. Käyntitiheys riippuu potilaista heidän vointinsa mukaan.
